Koira talossa, kaikki hyvin

Nyh se on täällä <3 On opeteltu jo putsaamaan pissoja lattialta ja viemään ulos siinä välissä Herra Rimi nukkuu pöydän alla mun jaloissani, ei hätiä mitiä. Autossa se vähän vinku, mutta rauhottu aika pian motarin tasasuuteen, ja muutenkaan oo mitään sätkiny. Rauhallinen poika se on, hyvähermonen niin kun pitääkin. Söi ison annoksen pöperöä kun tein, muka tein vähän mutta näytti olevan aika paljon. Alta aikayksikön se kuitenkin siirty pennun mahaan Pikkasen viitti jo leikkiäkin. Ulkona sen sijaan tuntuu ujoilevan ja mieluiten vaan kattelee maailmaa mun jalkojeni juuresta. Eiköhän se tästä kun tottuu, rankka aamu takana kun piti siskot ja veljet jättää.

Kirjotan jossain vaiheessa paremmin. Musta vaan tuntuu nyt, että koko ajan pitää olla valmiina juoksemaan pentu kainalossa pihalle, enkä osaa rauhottua vaikka kuinka nään että toinen nukkuu. Mun pitää vaan olla kärsivällinen. Mitä naksuiluun tulee ja muuhun niin sen verran oon alotellu, että huomasin ettei se naksun ääntä pelkää. Jotenki on ahdistavaa tietää, että koira ei ymmärrä mun puhetta, ja että se tekee ihan niin kun sitä itteensä huvittaa. Mistäs se muka olis oppinu niin..

Nyt Rimi käänty selälleen Hirmu suloinen!

~ kirjoittanut lintulainen on Sunnuntai, 28/9/2008.