Tulipa piipahdettua Voittaja 2008 -näyttelyssä eilen. Rimin täysveli edellisestä pentueesta, Maise’s Bandit eli Andy sai sankarikoirapalkinnon, onneksi olkoon! Muuten mua kiinnosti näyttelyssä koiria enemmän myyntikojut ja oheistarjonta.
Sakemannikehän laidalla heiluin kahden pienen luokan verran, en pystynyt katsomaan pitempään eikä jaksanut kiinnostaa. Tein kuitenkin lyhyen yhteenvedon saksanpaimenkoiran esittämisestä, kun sitä tietoa ei oikein mistään löydä.
1) pysäytetään koira kiroten pistämällä jalka koiran eteen tai kuristamalla pannasta.
2) nostetaan koiran etuosa ilmaan joko pannasta tai sitten etujalkojen takaa nostamalla.
3) lasketaan etuosa takaisin maahan, kun etujalat roikkuvat suoraan alaspäin, ja sitten vielä nostellaan etujalat paikoilleen.
4) Kiristetään panta, ettei koira liikkuisi eteenpäin.
5) Venytetään toinen takajalka luonnottoman kauas taakse, jotta kulmaukset näkyvät.
6) Hihnakädellä painetaan koiran takapuoli alas.
7) Kiristetään pannalla koiran pää terhakkaaseen ja valppaaseen pystyasentoon.
8 ) Kirotaan, kun koira ryntää vieressä/edessäolijan luokse tai tempoilee muuten minne sattuu tai pyrkii kehän ulkopuolelta huutelevan luokse.
9) Aloitetaan koko homma alusta, jos tuomari ei ehtinyt kävellä koiran ohitse ennen kohtaa 8.
Miten sitten esitellään saksanpaimenkoiran liikkeet?
1) koiran liike on vapaata ja eteenpäin pyrkivää, kun vain varpaat koskettavat maata esittäjän nostaessa koiran etuosaa pannalla ylöspäin.
2) Ravi on maatavoittavaa, kun esittäjän hihnakäsi on metrin pidempi kuin toinen käsi, ja esittäjä on koko ajan sillä hilkulla, että lentää nenälleen.
3) Koira on valpas ja innokas, kun se ryntäilee ihan mihin suuntaan vaan, laukkaa välillä holtittomasti ja yrittää päästä kehän laidalta sen nimeä huutavan avustajan luokse.
4) koiraa ohjaillaan kiskomalla kuristuspannasta ja yrittämällä kulmissa ehtiä kiilaamaan koira, ennen kuin se jatkaa kehästä ulos.
Mun teki oikeasti pahaa katella tommosta. Joistakuista se on hienoa ja vielä useammasta vieläpä ihan asianmukasta koiran käsittelyä, mutta ihan tosissaan. Ei tossa ole mitään järkeä, mutta enhän mä olekaan näyttelyihminen.
Putookohan arvosana kovasti, jos koiran antaa seistä luontevasti tasapainossa? Entäs siitä, että koira esiintyy sen näkösesti, että se olis opetettu menemään kehässä tietyllä tavalla? Entäs siitä, että koira olis edes jotenkuten esittäjänsä hallinnassa muutenkin kun sattumalta? Mä en edes yritä ymmärtää tommosta. Miksi juuri saksanpaimenkoira on aina se koira, jonka oleminen ja esiintyminen on holtitonta ja siksi hienoa? Ja hei, Suomessahan on nykyään oikein ulkomailta asti tullu tyyppejä vetämään näyttelykoulutusta. Että sitä näyttelykäytöstä voi opettaa, sekä koiralle, esittäjälle että niille kehän laidalla melskaajille. Vaatiihan se työtä, mutta miettikää, miten hienon vaikutuksen semmonen koira tekee, joka tekee halutut asiat ilman, että koiraan tarvii edes koskea. Ja kyllä, erityisesti saksanpaimenkoiran (joka on jalostettu olemaan helposti koulutettava…) voi opettaa esimerkiksi ravaamaan sivulla/edessä löysässä hihnassa, tai pysymään paikoillaan käskystä. Jos ei voisi, niin saksanpaimenkoirilla ei voisi harrastaa mitään lajia, mihin koira täytyy kouluttaa.
Ei ota päähän :)