Rimi neljä-vee

Hip hurraa, tänään on Rimin synttärit! Herra koiraherra ja sisaruksensa muualla maassa täyttävät neljä vuotta tänään. Synttäripileitä ei järjestetty, mutta miehen eilen ottama söpöilykuva käy ihan hyvin tähän tunnelmaan. Kovin on harmaat turpakarvat, liekö luiden syönti hangannut värin pois?

Paaljon oonnneeeaa vaaaan!

Haloo maailma!

Näyttää siltä, että vaikka olen jättänyt tämän blogin oman onnensa nojaan hirmu pitkäksi aikaa, tuo guugle aina vain uusia kävijöitä ja kommentoijia. Tervetuloa! Jo vähän aikaa on ollut sellainen olo, että mikseipä Rimin tarinoita voisi jatkaakin. Tilannehan vain on ollut se, että ei ole erityisesti ollut mitään kerrottavaa tasaisesta arjesta, ja toisaalta taas (parina) viime kesänä arki Rimin kanssa oli välillä hermoja raastavaa, enkä halunnutkaan siitä ”avautua” julkisesti. Lyhytkin kirjoitustauko auttaa lykkäämään seuraavaa blogipostausta huomiseen tai ensi viikkoon, ja tässä sitä nyt ollaan..


Taidan siis vähitellen ryhtyä taas kirjoittamaan. Jonkin verran täytyy palata ajassa takaisin, koska blogin ideahan oli tallentaa Rimin elämää, ja nyt siinä on reilun vuoden kahden vuoden!!! mittainen aukko. Täytyy lukea vanhoja kirjoituksia läpi ja bloggaajan rehellisyydenkin nimissä täydentää aukkoja, jos niitä on jäänyt. Ihan oikeaa koira-arkea kun meillä eletään, niin ei pitäisi olla tarvetta jättää julkisivusyistä kertomatta huonoistakin hetkistä. Katsotaan, mitä tästä tulee!
Tässä tuore kuva aikamme legendasta todisteeksi siitä, että Rimi on vieläkin kuvioissa mukana. Kuvattava itse ei arvosta tilannetta, Rimi ei ole linssiluteutunut neljässä vuodessa, ja minun kuvaajantaidoillani oikea hetki ehtii aina mennä.