Pari hyvää päivää

Tähän asti olemme jättäneet Rimin aina yksin niin, että se on saanut ruuan kun olemme lähteneet. Päätimme nyt kokeilun ilosta irrottaa ruokinnat kokonaan yksinjäämisestä, ettei Rimille jäisi syöminen ”päälle”. Kolmatta päivää mennään ja onpa kiva tulla kotiin niin ettei tarvitse siivota!

Rimi on syönyt n. puolivuotiaasta enemmän tai vähemmän raakaruokaa, mutta ostimme nyt nappuloita, koska niistä tuo tuntuu helpommin saavan mahansa täyteen. Tuli todettua käytännössä vahingossa, että puoli kiloa frolickeja saa Rimin lihomaan vuorokaudessa, mutta puoli kiloa lihaa ja kasviksia jätti koiran aina nälkäiseksi. Vielä ei ole alkaneet korvat, silmät tai karva oireilla. Hieman harmittaa syöttää tylsiä ruskeita, pyöreitä, samankokoisia nappuloita, mutta Rimille kelpaa ruoka missä muodossa vain, kunhan syödäkseen saa.

Huomenna on ensimmäinen varsinainen treenikerta ohituskurssilla. En ole ohittanut toisia koiria samalla jalkakäytävällä tai polulla moneen aikaan, koska en halua että Rimi rähisee. En edes opetusmielessä tai testatakseni. Ajattelen että rähisemällä se oppii vain rähisemään lisää ja siksi en ole päässyt opetuksessa omin päin eteenpäin. Menemmekin ohituskurssille ennemmin minun takiani, jotta nimenomaan minä uskaltaisin kohdata toiset koirat… Hyvin hyvin jännittävää. Tiistaina jätimme tokoilut väliin, mutta ilmoitin vain ettemme tällä kertaa pääse, en puhunut keskeyttämisestä kuitenkaan mitään. Katsotaan jatkuuko positiivinen vire, ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

3 thoughts on “Pari hyvää päivää

  1. Susanna sanoo:

    Hei mitä teille nyt kuuluu? Vieläkö koira on sinulla vai onko tullut mutta täyteen? Minulla myös ongelmakoira ja monet tilanteenne tuntuivat hyvin tutuilta. Koirani on nyt vuoden ja saa nähdä kuinka lopulta käy. Huono omatunto kun aikaa menee tähän murhekryyniin ja toinen vanhempi hyvin käyttäytyvä koiramme jää vähemmälle huomiolle

    • lintulainen sanoo:

      Hei!
      Koira on vielä olemassa, vaikka ohuessa nauhassa on sen henkikulta välillä ollut. Keittiön kaapinovi lähti tuossa ennen joulua taas paikoiltaan, ja mietittiin jo tosissaan että jaksaako tuon kanssa enää. Ikää kun Rimillä on jo 7,5 vuotta, niin tuntuu kuitenkin mahdottomalta etsiä sille uutta kotia. Ja muutoinhan se on aivan mukava koira, paitsi kun askartelee omiaan. Nyt onneksi harvemmin, mutta tosiaan marras-joulukuussa oli todella hermot kireänä.
      Tsemppiä teille, pidän peukkuja koiran puolesta – mutta en ole sitä mieltä, että loputtomiin pitää omaa jaksamista venyttää.

  2. Susanna sanoo:

    Täällä sinnitellään. Kaiken lisäksi koiralla todettiin nyt keväällä epilepsia. Toisaalta tuo koiran ärsykeherkkyys on osaltaan voinut johtua myös siitäkin. Nyt se on syönyt lääkettä pari kuukautta ja on huomattavasti rauhallisempi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s